Monthly Archives joulukuu 2018

The Wik Burger, Hopsters Brewing Company, Boston, MA, USA

Kaikki hauska loppuu aikanaan, ja nyt oli Bostonin reissun vuoro. Hotellin luovutuksen jälkeen, ennen lentokentälle siirtymistä, jäi muutama tunti tapettavaksi. Ei siis muutakuin lounaspaikkaa etsimään!

Paikka

Hopsters Brewing Company on Bostonin keskustassa oleva pienpanimo, jolla on myös ravintola samoissa tiloissa. Samalla kun ruokailet voit seurata kun työntekijät panevat olutta. Paikka ei ollut meille entuudestaan tuttu, vaan satuimme bongaamaan tämän ohi kävellessämme.

Panimon kalusto on keskellä ravintolaa ja henkilökunta ystävällisesti vastaa kaikkiin kysymyksiin samalla esitellen toimintaa niin halutessasi. Samalla saat päivän olutlistasta suositukset ja he kertovat mitä tällä hetkellä on porisemassa tulevien viikkojen listalle.

Ruoka

Ruokalistalla on kaikenlaista aina salaateista burgereihin ja flatbreadeihin, jotenkin kummallisesti oma kiinnostukseni meni tälläkin kertaa burgereihin. Listalta valitsin The Wik Burgerin jossa rehujen lisäksi oli pihvi, Pepper Jack juustoa, suolakurkkua, herkkusieniä ja chipotlemajoa. Pullana on melko perus-briossi, mutta kohtuullisen kuohkea eikä missään nimessä kuiva. Pullaa oli nopeasti paistettu paistolevyllä pienessä rasvassa ja tästä saatu kiva rapeus leikkuupinnalle.

Sienet ovat aina asia joka jakaa porukka vahvasti, itse en niitä karsasta ja tässä burgerissa ne olivat kohtuullisen sivuroolissa joten sopivat jopa erittäin hyvin tuonne. Se mitä sitten olikin aivan älyttömästi oli tomaatti ja salaatti.  Tomaattia oli kolme isoa siivua ja salaattia  viisi lehteä – kokeilin syödä burgeria näiden kanssa mutta ekan haukun jälkeen oli pakko luovuttaa ja hieman perata. Nappasin suurimman osan salaatista pois ja jätin ainoastaan yhden tomaattisiivun sekä yhden salaatinlehden burgeriin – tällöin päästiin tilanteeseen jossa koko oli käsinsyötäväksi hallittava eikä jokaisella haukulla suu ollut täynnä mautonta salaatinlehteä ja vetistä tomaattia. Nyt alettiin päästä asiaan.

Pihvi oli mehukas ja hyvin maustettu, majoneesia oli kohtuudella annosteltu sekä sieniäkin oli maltillisesti. Juusto ei ollut kovin voimakasta. Ylimääräisten rehujen poiston jälkeen paketti oli ihan soiva ja sivuun tilatut hunaja-srirachat-ranut yllättivät positiivisesti  – nämä oikeasti olivat todella hyviä! Spicy Slawna myyty coleslaw taas oli kohtuullisen mauton ja annos oli aivan sairaan pieni – ymmärrän että kyseessä oli lisäke, mutta silti.

Juoma

Koska kyseessä on panimo ei juomiakaan voi sivuuttaa. Seinillä liitutauluilla oli spesiaaleja ja kiinteällä listalla heidän peruskalustoaan. Sellaiselle joka ei oluesta välitä, oli myös heidän omia ”hard lemonade” virityksiä.  Tilaamani District 2 IPL Lager – IPL (India Pale Lager 6.6%) oli raikas ja mukava sitrus-aromi puski jälkimauksi suuhun. Oluttuoppi kustansi 9 USD, joka ei ole mielestäni paha erikoistuotteesta.

Yhteenveto

Meininki on rennon letkeää ja varsinkin erikoisoluiden ystävälle tämä burgeripaikka on ihan hyvä kohde. Hintataso on aika normaali Bostoniin. Ravintolaburgerit pyörivät kaupungissa parinkympin molemmin puolin, Hopstersissa annos sisältää ranskalaiset mutta pyytämällä sai muunkin sidesin siihen.

Annan varovaisen suosituksen paikalle, mene jos myös oluet ovat mieleesi. Mutta varaudu siihen että saatat joutua karsimaan burgerista överitäytteitä pois.

 

WWW: https://www.hopstersbrew.com/

Yleisarvosana

Burger
Lisäkkeet
Palvelu
Paikka

Bacon Bleu Burger, Cheers, Boston, MA, USA

Cheers on nimetty kuuluisan Bostonilaisen tv-shown mukaan, sarjaa on esitetty Suomessa nimellä ”Terveydeksi”. Sarja pyöri USA:ssa ruuduissa 1982-1993 ja alkuperäinen Beacon Hillin ravintola toimi pubin julkisivuna kuvauksissa – sisätiloja talosta ei tuolloin käytetty sarjassa vaan sisäkohtaukset kuvattiin studiossa. Monille Cheers ei sano mitään, mutta tämän sarjan yhdestä hahmosta muodostui spinoff-sarja Frasier, joka onkin sitten ollut todella suosittu myös täällä meillä.

Nykyään Cheers-ravintoloita on 2, joista toinen on alkuperäisellä paikallaan ja uudempi (ns sisätilareplica) on rakennettu kuuluisaan Faneuil Hallin keskukseen. Asuimme aivan tämän uudemman paikan vieressä, joten tällä kertaa testiin pääsi tämä tv-sarjasta tuttua pubia sisätiloiltaan mukaileva paikka.

Ruoka

Ruokalista on Englantilaista pubiruokaa mukaileva ja noudattaa alueen kovin brittivaltaisen historian perinteitä. Lähtökohtaisesti menun erikoisemmat tuotteet on nimetty sarjan hahmojen mukaan jotenkin. Burgereita listalta löytyi 7, joista 1 oli kasvisvaihtoehto ja 1 ns ”haasteannos”, jonka kokonaan syömisestä pääset ravintolan kunniaseinälle. Haaste tulee annoksen koosta, ei esim tulisuudesta.

Oma valintani kallistui Bacon Blue Burgeriin, koska menussa hehkutettiin tätä homejuuston ystävän valinnaksi – osui ja upposi minuun koska olen sekä sinihomejuuston että pekonin suuri ystävä. Annos toimitetaan avonaisena ja mm majoneesi löytyy annoksen sivusta, saat siis itse laittaa juuri sen verran majoa kuin haluat ja muutenkin kasata burgerin sellaiseksi kuin se itsellesi sopii. Itse turautin kohtuullisen määrän majoa sisään (ei ”hesemitalla”) ja kasasin kaikki komponentit perään.

Maku ja koostumus

Briossi on grillattu jotta siihen on saatu pientä rapeutta, mutta kuitenkin polttamista on vältetty jättäen pullan pintaan ainoastaan nätit paistoraidat. Pekoni on rapeaa ja pihvin (valitettavasti kypsä) päälle on kasattu hyvä kerros kohtuullisen kermaista sinihomejuustoa. Kasvikset ovat raakoja eli mitään pikkelöintiä tai muuta kypsennystä niille ei oltu tehty.

Burger on helppo syödä käsin eikä se sotke. Raaka punasipuli on todella voimakasta ja puskee läpi turhan pistävänä, otankin siis ensimmäisen haukun jälkeen suurimman osan sipulista pois ja jätän vaan ohuen renkaan antamaan kirpeää kärkeä. Pekoni ja sinihomejuusto toimivat hyvin yhteen ja makumaailma vastaa aika hyvin burgerin nimeä – tässä maistuu (sipulin poisoton jälkeen) selvästi pekoni, sinihomejuusto ja näitä tukee briossin pieni makeus ja pihvin perusmaku.

Ranskalaiset ovat todella perustasoa, rapeat ja ihan syötävät – mutta eivät mielestäni tuo annokseen mitään ihmeellistä.

Yhteenveto

Pubiburgeriksi muutaman Samuel Adams tuopin jälkeen ihan toimiva, mutta ihan kauhean kauaksi tämä ei kyllä siltikään kanna. Cheers on ihan hauska paikka, mutta burgerinystävälle tämä ei tuo mitään ihmeellistä hehkutettavaa. Vatsa tulee täyteen ja meininki baarissa on ihan hauska, mutta menisinkö tänne uudestaan? Tuskinpa.

WWW: https://cheersboston.com/

Yleisarvosana

Burger
Lisäkkeet
Palvelu
Paikka

Beach Street Smashburger, Allie’s Beach Street Cafe, Manchester, MA, USA

Noin tunnin ajo/junamatkan päässä Bostonista (Massachusetts) on idyllinen Manchester By The Sea, joka kuhisee niin paikallisia kuin ulkomaisiakin vieraita kesäaikaan. Talvisin kylä hiljenee, mutta on edelleen todella kaunis paikka meren rannalla.

Pienessä keskustassa aivan junaradan kupeessa sijaitsee Beach Street Cafe joka tarjoilee ruokaa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Paikka mainostaa käyttävänsä lähialueeen tuotteita ja mm burgerin liha tulee lähiteurastamolta ja pulla paikalliselta leipomolta. Listalla on burgereita ainoastaan 1 kpl, joten valinta ei täällä ole ainakaan hankalaa.

Ruoka

Annos ei ulkonäöllään prameile saapuessaan. Hieman nuhjuisen oloinen pulla kuitenkin paljastuu oikein oivaksi soft buniksi jonka väliin on laitettu 170g pihvi, pikkelöityä sipulia, salaattia ja paikan omaa ”salaista soosia”. Koko on todella passeli käsin syötäväksi ja yksinkertaisuus oikeasti toimii. Kastiketta ei ole vedetty ”hesenmitalla” ja syönti on siistiä.

Ranskalaiset on paistettu todella rapeiksi, mutta muuten ne eivät mitenkään erikoista hehkutusta saa. Ihan hyvät, mutta mitään ihmeellistä niissä ei ole.

Palvelu ja paikka

Beach Street Cafe on hyvin perinteinen jenkkiravintola, tarjoilu on jopa hieman ylitsepursuavan ystävällistä josta on vaikea saada selville ollaanko tässä pelkästään tippien perässä liikkeellä, vai ollaanko oikeasti asiakaspalvelun ytimessä. Paikka on joku aika sitten vaihtanut omistajaa ja samalla niin listaa kuin itse sisustakaakin on uusittu – mielestäni hyvinkin onnistuneesti. Fiilis on todella kotoisa ja tänne on kiva saapua.

Yhteenveto

Yksinkertaisuus toimii ja burger on oikein toimiva. Soft buniin on paistettu pinta hyvin ja soosia ei ole liikaa, muutenkin on hieno nähdä että yksinkertaisuus on valttia ja siihen uskotaan. Matkustaisinko tänne varta vasten Bostonista pelkästään burgerin takia? En, mutta sattuessani paikanpäälle menen taatusti uudestaankin.

WWW: http://alliesbeachstreetcafe.com/

Yleisarvosana

Burger
Lisäkkeet
Palvelu
Paikka

Christmas burger, Sæta Svínið, Reykjavik, Islanti

Islannin nähtävyydet ja kuumissa lähteissä pulikointi sai nälän heräämään ja mikäs parempi sammuttaja nälälle olisi kuin burgeri! Yllättävä valinta, eikö totta?

Paikka

Sæta Svíniðta (eikö olekin ihanan helppo nimi?) oli useampi tuttu vinkannut. Ravintola sijaitsee Reykjavikissa hyvin keskeisellä paikalla turistien näkökulmasta, joten sinne ei ole vaikea eksyä. Paikka on varsin perinteinen gastropub ja perjantai-iltana saapuessamme ravintola oli lähes täynnä. Saimme kuin saimmekin kuitenkin pöydän, joten tällä kertaa homma ei mennyt baaritiskillä ruokailuksi, johon olimme jo henkisesti varautuneet.

Ruoka

Vakiolistalla on pari burgeria (lihaani- ja vegaaniversio) ja nyt joulun lähestyessä specialina oli Christmas Burger poronlihasta. Sellaista siis kehiin. Burgerissa on briossin lisäksi 175gr poronlihapihvi, punasipulihilloketta, piparjuurimajoa, Islantilaista juustoa ja salaattia. Annos tarjoillaan vohveliperunoiden ja tryffelimajon kera – ketsuppia saa toki pyynnöstä.

Varauduin pitkään odotukseen mutta tällä kertaa varautumnen ei olisi välttämättä ollut tarpeen koska ruoka saapui todella nopeasti – ehkä jopa huolestuttavan nopeasti!

Pihvi oli paistettu lupausten mukaan mediumiksi ja yllätyksekseni pihviä testatessani mausta erotti, että kyseessä oli tosiaan poroa. Briossiin oli koitettu tehdä paistopintaa, mutta enemmänkin tässä oltiin saatu reunat käristettyä. Pullasta levisi burgeriin hieman palaneen makua, jota huomasin piparjuurimajon korostavan kummallisesti. Pulla ei ollut mitenkään karrelle käristetty mutta yhdistelmänä tuo pieni käristys ja piparjuuri sai homman maistumaan kuin koko pulla olisi ollut pikimusta. En ole ennen tällaiseen törmännyt.

Piparjuurimajo tuli aika vahvasti läpi muutenkin makumaailmassa ja esim punasipulihilloke hävisi juuston ohella täysin voimakkaan lihan ja piparjuuren alle. Teknisesti kasaus oli tehty hyvin ja vaikka soosiakin oli jonkunverran syönti onnistui yllättävän siististi, vaikka taskuja ei ollut tarjolla.

Vohveliperunat oli paistettu rapeiksi ja niitä oli sopiva määrä, mutta näistä jäi kovin teollinen vaikutelma ja 23e burgeriannokseen laadukkaaksi itseään mainostavassa gastropubissa odottaisin saavani jotain muuta kuin selkeästi pakasteperunaa.

Yhteenveto

Piparjuuri oli liian hallitseva burgerissa ja se oikeastaan vei lopulta kokonaisuutta mielensä mukaan haudaten muita komponentteja varjoonsa. Ottaen tämän ja kovin teollisen malliset perunat huomioon, niin en voi kyllä antaa suositusleimaa tälle paikalle. Annos oli sellainen perus keskitason suoritus.

Pari Gin Toniccia, yksi olut ja 2 burgerannosta kustansi n 90e. Hintataso on ihan normaalia Reykjavikin turistialueiden hintatasoa.

WWW: http://saetasvinid.is/en/

Yleisarvosana

Burger
Lisäkkeet
Palvelu
Paikka
 

Jules Winnfield burger, Le Kock, Reykjavik, Islanti

Reykjavik on pieni ja todella idyllinen kaupunki, ravintolat ja muutenkin palvelut keskittyvät täällä tietyille alueille – mm satamassa valinnanvaraa on paljonkin mitä tulee ruokailuun.

Olimme reissanneet koko päivän .ja vaikka Icelandairin business-luokan ateria oli ihan hyvä, niin ei se nälkää koko päiväksi vienyt. Illalla piti siis saada burgeria.

Paikka

Olin saanut useasta paikasta suosituksia, joista yksi oli Le Kock. Kolme entistä huippukokkia halusivat hypätä oravanpyörästä pois joitain vuosia sitten ja alkaa tekemään mitä rakastavat – street foodia. Lähtökohtana, vaikka meininki on rempseää, ei ruoan laadusta tingittäisi. Tämä piti siis käydä katsomassa.

Le kockilla on pari toimipistettä ja me vierailimme Tryggvagatan ravintolassa. Paikka oli yllättävän suuri ja se oli jaettu näennäisesti ruokapuoleen ja baariin. Molempiin tosin näytti samat tuotteet kulkeutuvan, jotenka ei ole väliä kummalle puolelle menee.

Ruoka

Listalla on muutamia burgereita ja sitten valikoima perunoita, joista paikka on kuuluisa. Vaikka oletusarvo  ajatuksissa oli modatut ranskalaiset on potut enemmänkin lohkoperunoita, tai jopa malliltaan klassisia paistinperunoita muistuttavia. Ihan peruspottuja ilman mitään sörsseleitä ei ole saatavana, mutta lähimmäksi ehkä pääsee Kock Potatoes jossa on suolan lisäksi ruiskittu paikan omaa majoa päälle.

Omaan testiin pääsi tällä kertaa Jules Winnfield-burger (pulla, pekoni, pihvi, savustettu cheddar, maustekurkku, sipuli, sinappi ja ketsuppi) ja yllämainitut Kock Potatoesit. Vaimo otti paikan Cheeseburgerin ja Greek Potatoesit (peruna, ranch, feta, viinirypäle, kevätsipuli, pähkinä) .

Burgerissa minua oli varoitettu, että pihvi näkee kovan prässin ja siten siten se saa ”sitkoa”, nähtävästi reseptiikkaa on muutettu koska oma pihvini ei ollut prässätty ja se muotoiltiin käsin ennen paistoa. Pihvin paistoaste oli hyvä medium, kuten kuuluukin. Tilatessa sinulta ei kysytä paistoastetta joten oletus on että medium kelpaa.

Burger on tasapainoisen kokoinen ja renkaiksi jätetty sipuli ja todella rapea pekoni antaa rakenteeseen kivaa vaihtelua. Kun puolet oli syöty, alkoi loppu olla aikamoista muhjua – vaikuttaa siltä että käytetyt kastikkeet ja mm majo on todella juoksevaa ja se vetistää taskussa olevaa burgeria todella paljon. Makuun tämä ei sinänsä vaikuta, mutta syönti hankaloituu eikä fiilis vaan ole enää sama. Lisäksi sanoisin että kastiketta on muutenkin turhan paljon ja itse jättäisin sinapin tuosta komeudesta kokonaan pois, myöskin pullaan voisi laittaa hieman enemmän ryhtiä.

Perunat ovat veikeän erilaiset. Kock Potatoesin majoon olisin kuitenkin kaivannut hieman enemmän makua, tai sitten se olisi pitänyt tarjoilla kiposta vierestä eikä suoraan ruiskuttaa sitä perunoiden päälle. Sama annos niin että pottujen kyljessä olisi 2 kuppia (majo ja ketsuppi) toimisi huomattavasti paremmin.

Vaimon tilaaman Greek Potatoesit olivatkin sitten aikamoinen sekamelska, toisaalta tämä ei yllättänyt kun katsoi jo menussa ollutta kuvausta, mutta jotenkin noissakin liika on vaan liikaa.

Palvelu

Saavuttuamme paikkaan huomasin tiskillä maininnan ”tilaa täältä”, joten suunnistimme sinne ensimmäiseksi. Tarjoilija huomasi kun pyörittelimme listoja käsissämme ja koitimme päättää mitä tilata – hän ehdottikin että ottaisimme listat pöytään ja hän tulisi sieltä ottamaan tilauksen. Sopi hyvin.

Tilasimme ruoat ja ne saapuivatkin lyhyen odottelun jälkeen. Palvelu oli kokoajan asialliasta mutta hyvin minimalistista – syy selviksi ruokailun lopuksi jolloin tarjoilija tuli pahoittelemaan ettei ollut ehtinyt kysellä meiltä kuulumisia tmv, koska ravintolan takaosassa oli iso ryhmä joka oli vienyt kaiken hänen aikansa. Ihan ymmärrettävää, eikä asia meitä häirinnyt, mutta jäi tosi kiva fiilis kun tarjoilija kävi asian meille avaamassa. Laskua maksaessamme, vaikka olimme kertoneet olleemme tyytyväisiä kokonaisuuteen, lätkäistiin meille vielä 15% alennus nähtävästi pahoitteluna palvelusta. En valittanut.

Yhteenveto

Le Kock kaikesta huolimatta saa suositukseni vaikka ihan timanttia ei mielestäni sieltä saanutkaan. Kuitenkin tuote oli laadukas ja varsinkin pottujen suhteen heillä on selvästi oma juttu – eikä se burgerkaan huono missään nimessä ollut. Maku toimi pääosin vaikka rakenne hajosikin loppua kohden.

Kaksi burgeria, kahdet potut, kaksi pepsi-maxia ja tuoppi suositeltua craft beeria kustansi ilman alennusta 5400 ISK (n 40e) ja alennuksen kera n 34e. Ei missään nimessä paha ottaen huomioon Islannin yleisen hintatason.

WWW: https://www.lekock.is/

Yleisarvosana

Burger
Lisäkkeet
Palvelu
Paikka