Blackista otettiin minuun yhteyttä ja pyydettiin tulla tutustumaan heidän uuteen paikkaansa Töölöntorilla, sekä testaamaan sen tuotteita. Vaikka olin kutsuttuna paikalla niin aivan normaaliin tapaan kerron kaikki huomioni kuten tilanteissa joissa itse kävelisin maksavana asiakkaana syömään, ainoastaan palvelua en nyt arvostele koska pyydettynä testaajana tästä ei voi kertoa oikeaa arviota.

Paikka

Blackin rekka saattaa olla monille Helsingin yöelämässä juokseville tuttu. Itsekin ajattelin aluksi että samaa kamaa myydään nyt vain eri paikassa – mutta ei! Töölössä on oma reseptiikkansa, tuoreet lihat pakasteiden sijaan ja muutenkin lähes ravintolamainen meininki oikeine lautasineen, aterimineen ja anniskeluoikeuksin.

Muistan itse tämän Töölöntorin rakennuksen vuosien varrelta milloin minkäkin bisneksen tyyssijana, nyt Blackin pojat ovat rempanneet siitä todella siistin ja nykyaikaisen pikaruokapaikan jolle nostan hattua, koska tiedän kuinka ”ihanaa” tällainen on kotimaisen byrokraatin hampaissa. Mestan luokittelu on itseasiassa hieman vaikeaa, koska paikassa on ravintolamaisia piirteitä, mutta silti toistaiseksi taivuin luokittelemaan tämän fast food-puolelle. Katsotaan muuttuuko mielipiteeni kun lähiaikoina terassi on tarkoitus lasittaa ja tehdä siitä enemmän ravintolasalimainen.

Nyt ulkona on pystypöytiä ja sitten varjojen alla pääsee ruokailemaan istuenkin, näin kauniina kesäpäivänä ihan kiva kaupunkimiljöö, mutta terassin lasittaminen varmasti auttaa mukavasti heikommilla säillä.

Ruoan taustaa

Listalta löytyy burgereita lisukkeineen, salaatteja, wingsejä, hodareita ja on siellä makkaraperunatkin jos sellaiset maistuu. Itse olin paikalla yllättäen burgerien vuoksi.

Pihviliha, toisinkuin Blackin food truckissa, tulee tuoreena Wotkinilta. Kyseinen jauheliha on Blackin oman reseptin mukaan jauhettua ja sisältää niin rintaa kuin etuselkääkin. Rasvaprosentti on noin 17% ja jauhatusasteena karkea. Pihvipallo muotoillaan burgereihin käsin ja lopulta paistetaan smashina maillardin aikaansaamiseksi, paino voi heitellä joillain grammoilla koska kyseessä on tosiaan ihan käsityötä.

Briossi on pakastekamaa, joka sulatetaan paikan päällä. Tämä on kovin yleistä ja moni yllättyy mm siitä että kaupassa premium-burgerbriosseinakin myytävät tuotteet (Vaasan, Fazer, jne) ovat myöskin alunperin pakasteita. Jos et usko, niin lueppa ensi kerralla paketin selosteet. Blackin käyttämä pulla on nähtävästi hieman herkkä sille kuinka kauan se on ollut sulatettuna, burgerini pulla oli hieman kuivahko ja mureneva ja epäilinkin että tämä oli saattanut olla edellispäivän sulatuksesta ja seissyt yön yli hieman saaden turhaan happea. En ihan 100% ollut vakuuttunut briossista vaikka se toimikin ”kääreenä”.

Soosit teetetään, mutta niiden reseptit on Blackin omaa käsialaa. Ketsuppi on perus Heinzia.

Ruoka ja juoma

Kyselin hieman suosituksia ja mikä olisi sellainen paikan simppeli ”oma juttu”. Minulle suositeltiin Black Burgeria, josta ei suoraan listalta saanut sisältöä selville – kuten ei muistakaan burgereista. Sivuun laitettiin hieman kirkasta coleslawia, bataattiranut ja extrana vielä loaded friesit. Annoksena tämä oli toki yhdelle aivan överi, mutta halusin testata useampaa sidesia ja kun paikka antoi vapaat kädet niin miksipä en testaisi.

Black burger sisältää : Briossisämpylän, Devils-majoneesia (paprikapohjainen), 160-170g naudan jauhelihapihvin, 2 siivua pekonia, Jukolan aito cheddaria, tuoretta kurkkua, tomaattia, jääsalaattia ja punasipulia.

Noh, mitä sitten siitä lautaselta löytyy? Burger on aivan siinä rajalla onko se jopa liian iso. Syönti onnistuu vielä käsin ja vatsa oikeasti täyttyy , mutta aika hyvin jopa tällainen burgereihin tottunut saa puristaa komeutta läjään.

Pulla murenee hieman käsiin ja omaan makuuni majoneesia on valitettavasti liikaa jo muutenkin runsaiden komponenttien joukossa. Tämä näkyy varsinkin siinä että loppua kohden syönti sotkuistuu melkoisesti ja syöntitaskuun tippuva soosi tekee aivan lopusta hieman ”mössöä”. Tuoreet vihannekset toimivat kivasti, mutta itse kaipaisin aivan himpun lisää happoa, joka saataisiin joko vaihtamalla kurkut tai sipuli kevyellä etikalle pyöräytettyyn malliin.

Pihvi on aivan törkeän hyvä ja suuri rakkauteni pekoni kruunaa hommaa. Päälle kuvun alla sulatettu Jukolan cheddar toimii myös pihvin kanssa. Pihvistä löytyy pieni puna sisältä, joka on ok-taso kun puhutaan helposti kypsäksi lopsahtavasta smash-burgerista.

Olen suuri bataattiranskalaisten ystävä ja täällä ne olivat todella maistuvat. Pakastekamaa toki, mutta hyvin paistettu ja sopivasti suolattu. Heinzin ketsuppi sopi ihan hyvin makeutensa vuoksi tuomaan vastapainoa suolaisuudelle. Ensi kerralla tosin nappaisin ehkä jonkun dipin myös näille, parmesaanimajo nimittäin jälkikäteen ajateltuna olisi voinut olla nappivalinta.

Loaded friesit olivat jääneet hieman turhan rasvaisiksi omaan makuuni ja muutenkin olen enemmän plainien ystävä. Annos on kuulemma suosittu ja kehuttu, joka varmaan on ihan totta jos tämän tyyppisestä tykkää.

Kirkas coleslaw oli raikas ja siinä oli pieni ”itämainen” twisti mielestäni. Limellä tuotettu happo sopi omaan suuhuni ja mietin että voisin itsekin tehdä tällaista joskus kotona.

Juomapuolella löytyy alkoholittomien lisäksi niin olutta, viiniä, siideriä kuin lonkeroakin. Ja näytti useampi terassiasiakas olevankin pelkän ohrapirtelön perässä liikkeellä.

Yhteenveto

Kivassa kaupunkimiljöössä ihan laadukas burger, jossa on kuitenkin sellasta vanhaa taksikuskillekin sopivaa ”snagarimeininkiä” – pääosin juurikin kokonsa puolesta. Tää meni ihan hyvin lounasaikaan, mutta voisin kuvitella himoitsevani juuri tällaista burgeria pitkän ravintolaillan jälkeen, jolloin välttämättä rinnuksille valuva majoneesikaan ei niin haittaisi.

Jos ajattelen settiä niin että olisin siitä itse joutunut maksamaan, niin harmittaisiko? Ei harmittaisi, mutta olisin jättänyt tuossa tapauksessa varmasti loaded friesit tilaamatta ja mennyt pelkällä burgerilla, bataattiranuilla ja juomalla.